Olen aloittanut väitöstutkimukseni tammikuussa 2020. Tutkimustani rahoittaa Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto.
Kun kirja karkaa kansistaan
Miten lukemisen kulttuuria voidaan vahvistaa mediakulttuurin ja kirjallisuuden kohtaamisissa?
Frida-Maria Pessi, 25.4.2022, Väitöskirjan tutkimussuunnitelma,
Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, mediatutkimus
1. Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessani tarkastelen sitä, millaisia vaikutuksia kotimaisen kaunokirjallisuuden ja mediakulttuurin kohtaamisilla voi olla kirjallisuuden näkyvyydelle ja lukemisen kulttuurille. Neljässä osatutkimuksessa saatan yhteen kirjallisuuden ja median parissa toimivia ihmisiä, kuten kustantajia, kirjailijoita, sanataideohjaajia, kulttuuritoimittajia sekä sosiaalisen median vaikuttajia. Tavoitteeni on haastatteluiden, työpajatyöskentelyn ja ryhmäkeskustelujen avulla löytää uusia näkökulmia siihen, miten kirjallisuudesta voidaan puhua mediassa ja millaisia mahdollisuuksia digitalisoituva ja yhä vuorovaikutteisemmaksi muuttuva mediakulttuuri tarjoaa lukemisen kulttuurin vahvistamiselle.
2. Tutkimuksen lähtökohdat ja merkitys
Kirjallisuus on instituutio, joka on murroksessa. Digitalisaatio tuo kaunokirjallisuutta uusille alustoille, ja sosiaalinen mediakulttuuri mahdollistaa yleisöjen laajemman osallistumisen sisällöntuotantoon ja sisältöjen kommentointiin. Samaan aikaan kentällä on herännyt huoli lukutaidon heikkenemisestä ja kirjallisuuden kentän kapenemisesta. Etenkin lasten ja nuorten lukeminen on vähentynyt huomattavasti (Tilastokeskus, 2019). Lukukeskuksen (2017) julkaiseman 10 faktaa-raportin mukaan lukutaidon merkitys kasvaa informaatioyhteiskunnassa ja mediakentän laajentuessa. Lukeminen ja lukutaito myös edistävät hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Suomessa on käynnissä lukemisen kulttuuria ja lukutaitoa edistäviä hankkeita (ks. Lukuliike, Reading Hour, Lukuklaani ja OKM:n lukutaitoavustukset), mutta aiheitta ei ole vielä tarkasteltu tieteellisesti kirjallisuuden ja median kohtaamisten näkökulmasta, joten tutkimukseni on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä.
Median asema on nykykulttuurissa keskeinen. Vaikka kirjallisuutta itsessään voidaan pitää yhtenä mediana muiden joukossa, se on nähty myös vastakkaisena ilmiönä niin viihde- kuin mediakulttuurillekin. Tutkimuksessani tarkastelen kaunokirjallisuutta erityisesti taideteollisuuden alana ja viittaan mediakulttuurilla mediasisältöihin ja mediateknologioihin sekä niiden rooliin sosiokulttuurisena ilmiönä. Vaikka puhun tutkimuksessani kirjallisuudesta ja mediakulttuurista erillisinä asioina, tarkoitukseni ei ole erottaa niitä toisistaan, vaan tuoda kirjallisuus lähemmäksi laajempaa mediakulttuurin kontekstia. Tutkimukseni pääkysymys kuuluu: Miten kaunokirjallisuuden ja mediakulttuurin kohtaamiset voivat vahvistaa lukemisen kulttuuria Suomessa?
3. Osatutkimukset
Haluan tarjota tutkimukseeni osallistuville henkilöille mahdollisimman avoimen ja luovan tilan esittää ideoitaan ja näkemyksiään ja neuvotella niistä muiden osallistujien kanssa. Artikkelimuotoinen väitöskirjani koostuu neljästä käytännönläheisestä tapaustutkimuksesta, joissa jokaisessa nostan keskiöön yhden näkökulman kirjallisuuden ja mediakulttuurin kohtaamisesta.
ENSIMMÄINEN OSATUTKIMUS: KIRJALLISUUDEN JA FANIKULTTUURIN KOHTAAMINEN.
Haastattelen suomalaisia kirjailijoita, jotka pukeutuvat omien teostensa hahmoiksi kirjallisuustapahtumissa. Tarkastelen, millaisia merkityksiä kirjailijan ja lukijan kohtaaminen saa, kun kirjailija käyttää fanikulttuurille tyypillistä keinoa eli cosplayta osana kohtaamista.
TOINEN OSATUTKIMUS: KIRJALLISUUDEN JA JOURNALISTISEN MEDIAN KOHTAAMINEN.
Tarkastelen sitä, miten kirjallisuutta käsitteleviin mediateksteihin voidaan löytää uudenlainen vire. Järjestän ryhmäkeskustelun lukijoille, median edustajille sekä kirjallisuuden parissa työskenteleville ihmisille. Keskustelun aikana etsitään uutta, yhteistä tapaa puhua kaunokirjallisuudesta innostavasti.
KOLMAS OSATUTKIMUS: KIRJALLISUUDEN JA DIGITAALISTEN ALUSTOJEN KOHTAAMINEN.
Annan äänen harrastajakirjoittajille ja sanataideohjaajille. Järjestän turkulaisen Kirjan talon kanssa yhteistyössä digitaalisen kirjallisuuden työpajoja sanataideohjaajille ja harrastajakirjoittajille. Työpajoissa ideoidaan ja kokeillaan erilaisia digitaalisia alustoja, joilla kirjallisuutta voidaan esittää ja julkaista. Havainnoin työpajojen toimintaa ja haastattelen osallistujia.
NELJÄS OSATUTKIMUS: KAUNOKIRJALLISUUDEN JA SOSIAALISEN MEDIAN KOHTAAMINEN.
Tarkastelen Instagramin Kirjagram-ilmiötä ja sitä, millaisin keinoin sosiaalisessa mediassa voidaan nostaa kirjallisuutta esiin innokkaiden lukijoiden toimesta, ja haastaa ihmisiä lukemaan esimerkiksi erilaisten lukuhaasteiden avulla.